Jukka Lassila: Sähköverkkojen on vastattava moniin tarpeisiin kuten nopeasti kasvavaan tuulisähkön tuotantoon. Jakeluverkkojen osalta niitä luovat lämmitystapamuutokset kuten ilmalämpöpumppujen tulo, liikenteen sähköistyminen sekä aurinkosähkön hajautettu tuotanto.
”Sähköverkoilla on kriittisen tärkeä mahdollistajan ja edelläkävijän rooli energiamurroksessa”, totesi LUT yliopiston apulaisprofessori Jukka Lassila puhuessaan Hyvinvointia sähköllä -visioseminaarissa toukokuussa.
Noin neljännes kasvuhuonekaasujen päästöistä on energia-alan tuottamaa ja loput tulevat muista lähteistä. Ei siis riitä, että energia-ala hoitaa osuutensa vähentämisestä. Hänen mukaansa yhteiskunnan toimintojen laaja sähköistäminen vähentää päästöjä muilla toiminnan sektoreilla, ja on siksi ratkaisevan tärkeä keino ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Lisää tuulta, aurinkoa ja joustoa
”Suomessa on erinomaiset mahdollisuudet tuottaa päästötöntä sähköä. Kantaverkkoyhtiöllä on kyselyjä uuden tuulivoimatuotannon liittämiseksi tehotasoltaan jopa 150 GW, kun asennettua tuulivoimaa on tällä hetkellä 3 GW. Kaikkea valmisteltua tuulivoimatuotantoa ei tulla välttämättä eri syistä toteuttamaan, mutta suuruusluokka kertoo nopeasta kehityksestä kohti päästötöntä sähköntuotantoa.”
Aurinkosähkötuotannon suhteellinen kasvu on ollut Suomessa viimeisen viiden vuoden aikana huomattavasti nopeampaa kuin kasvu kansainvälisesti. Jakeluverkoillemme tämä ei ole ongelma liittymäpisteissä, sillä ne on mitoitettu sähkölämmityskuormien mukaisesti.
Lassilan mukaan tulevan kymmenen vuoden aikana verkossa siirrettävän sähköenergian määrän ennakoidaan hiukan laskevan, mutta siirtotehot ovat selvästi suurempia. Verkkoja on siis vahvistettava, mutta sen lisäksi joustojen löytäminen hetkelliseen sähkönkulutukseen on välttämätöntä.
Sähkönkäyttäjistä aktiivisia toimijoita
Toimitusvarmuuden saavuttamiseksi verkkoyhtiön on investoitava mittavasti säävarmaan verkkoon tai sovittava joustosta niiden asiakkaiden kanssa, jotka hyväksyvät riskin sähkökatkoille. Harvaan asutussa maassamme on keskimäärin 500 m sähkölinjaa jokaista sähkönkäyttäjää kohti. Tehtävä on siis iso ja siitä voisi helpottaa jousto toimitusvarmuudessa eli sähkökatkosten hyväksyminen sovitusti.
Kapasiteettiperusteinen jousto puolestaan toimisi esimerkiksi sähköaseman vauriossa. Jos alueelle on vaikeaa saada korvaavaa sähkötehoa, asiakkaat joustavat esimerkiksi laskemalla automaattisesti sisälämpötilaa. Tämänkin joustomuodon tapauksessa kaikkien verkonhaaran asiakkaiden tulisi olla siihen halukkaita.
”Teknologian kehitys ja joustot tuovat sähkönkäyttäjät aktiivisiksi toimijoiksi sähkömarkkinoille”, Jukka Lassila sanoo. ”Sähkön pientuotanto, sähköautot ja akkuvarastot mahdollistavat sen. Tämä ei kuitenkaan riitä, sillä tulevaisuuden energiajärjestelmän luominen edellyttää koko energiaketjun hallintaa suunnittelusta operointiin."
Älykäs sähköverkko seuraa ja ohjaa
Energiayhtiöt vahvistavat parhaillaan verkkojaan lain vaatimalla tavalla toimitusvarmuuden lisäämiseksi kaapeloimalla, siirtämällä ilmajohtolinjoja teiden varsiin ja lisäämällä verkostoautomaatiota. Samaan aikaan katse on jo tulevaisuudessa, jossa yhteiskunta sähköistyy yhä laajemmin ja päästötöntä sääriippuvaista sähköntuotantoa rakennetaan lisää.
Nousevat tarpeet antavat suuntaa sähköverkon tulevalle kehittämiselle. Energiamurroksen tuomat haasteet jakeluverkoille onkin tunnistettu jo varhain. Kokemuksia on kertynyt lukuisista pilottihankkeista, joissa on rakennettu älykkäitä sähköverkkoja ja muun muassa tasajännitteeseen pohjautuvia mikroverkkoja. Ne ovat esimerkkejä siitä, kuinka verkot tulevat vastaamaan energiamurroksen haasteisiin.
Katso visioseminaarin valokuvat ja tallenteet esityksistä.
Lähde: Jukka Lassilan esitys Hyvinvointia sähköllä -visioseminaarissa 12.5.2022.
Kuva: Samira Lee
